Kuvan tarkastelu –projektityö 3.5.2011
Juulia Jurvanen
Adalmiina Jämbäck
Siiri Korhonen
Sini Myllyniemi
Valintakuvat 2008 –tuloksia
Selasimme vuoden 2008 Taidekasvatuksen osaston ennakkotehtäviä sekä valintakoetöitä. Lyhyessä ajassa emme ehtineet tehdä aineistosta varsinaista analyysiä, mutta havaintoja ja huomioita kyllä.
Tutkimuskysymyksiä:
-Kummasta saa enemmän pisteitä, ideasta vai toteutuksesta?
-Kuinka tärkeää tehtävänannon noudattaminen on?
-Meitä kiinnosti myös kuvien viestivyys, miten idean saa välitettyä tehokkaasti
-Olisi kiinnostava tietää, mistä rokotetaan, mistä asioista vähennetään pisteitä. Tätä on vaikea tutkia pisteiden avulla koska niissä ei näy tarkempaa analyysia.
-Mitkä tehtävänannot johdattelivat eniten? Eli erottelivat huonosti hakijoita ja johdattelivat tietynlaisiin kuviin?
Johtopäätöksiä:
Ennakkotehtävät:
Ennakkotehtäviä selattuamme löysimme tehtävistä samankaltaisuuksia, ja jaottelimmekin ne karkeasti teemoihin. ”Äiti” –tehtävässä painottuivat realistisesti piirretty/maalattu muotokuva, madonna /ikonikuvat, sekä imettävän äidin tai raskaana olevan naisen kuvat.
”Työtä tekevä ihminen” –kuvissa toistuu kehitysmaan ihmisen kuvaaminen, sekä arkinen toimistotyö ja baarityö. Voisi kuvitella että työ kuvaa tekijänsä aatemaailmaa (maailman tilanteen tiedostaminen ja auttamishalu) tai omaa elämää sivuavat (kavereiden työtä kuvaavat),
”Peruna ja naulat”-tehtävissä valtaosa oli käyttänyt molempia, vaikka toisen sai jättää pois. Monessa oli tekniikkana valokuva, ja kuvasarjoja oli paljon. Korut ja päähineet oli suosittu aihe, samoin erilaiset ”perunaörkit”. Myös perunan käyttö kankaanpainannassa toistuu monilla.
Jotkut aiheet johdattelevat tiettyihin mielikuviin (esim ”äiti”), ja niissä ehkä korostuu kliseet.
Valintakoetehtävät:
Kolmen kuvan sarja polkupyörästä -tehtävässä oli tyypillistä mm. että käytettiin eri kuvakokoja samasta tilanteesta. Arkiset tapahtumat toistui (kuten pyörävarkaus, lapsi ja pyörä), mutta myös absurdeja asioita. Koska arviointiperusteena on kuvakerronta, olennaista on tarina, ja että kuvat ovat sellaisessa järjestyksessä että tarinaa voi seurata. Muita perusteita ovat sommittelu ja idean välittyminen. Hieno toteutus ei välttämättä auta, jos ei ole hyvää ideaa. Kaikki kuvat eivät kerro tarinaa. Esim. jos yksi kuva on muihin nähden liian näyttävä tai dominoiva, se ei ehkä täytä tehtävänantoa. Yllättävästi myös ne, joissa on rikottu kuvasarjan idea, eli luova sommittelu (vaikka töissä oli kuitenkin selkeä ajatus) on kerännyt suurimmat pisteet.
Tehtävänannon noudattaminen vaikuttaisi olevan olennaista, koska idean tulisi avautua melko nopeasti. Esimerkiksi kolmen kuvien sarjoissa näyttävä ja hiottu toteutus ei välttämättä saanut hyviä pisteitä, jos se ei ollut selkeästi kuvasarja.
Kun katsoimme Tehtävä 1 -jääkaappirunous-töitä, pystyimme samalla vertaamaan niiden saamia pisteitä. Huomasimme, että hyvät pisteet saaneissa töissä näkyi sanan ja kuvan yhteys. Usein toistuvia sanoja olivat mm. ”naisen”, ”vartalo”, ”mediassa”. Jos sanat eivät muodostaneet järkevää kokonaisuutta, niin se näkyi keskinkertaisina pisteinä. Hyvä sommittelu keräsi pisteitä. Korkeat pisteet saaneet työt olivat usein tunnelmoivia ja kauniita, osa myös korkealentoisia meidän silmiimme. Osa oli oivaltavia ja hauskoja, toisaalta meidän mielestämme hauskat olivatkin saaneet vain 2 pistettä (esim. ”Kaavamainen olento”).
Heikot pisteet saaneet työt olivat usein hieman tekotaiteellisia, eli omituisia tai liian ilmiselviä ja katsojaa aliarvioivia. Liian yksinkertaiset ideat saivat vähän pisteitä, kuin myös liian monimutkaiset. Iskevyys ja idean selkeys näyttäisi kuitenkin olevan aina plussaa.
Tehtävä 6 eli ”oma paikka”-töissä näkyivät suuret piste-erot. Esim 1-2 pistettä saaneita on paljon, ja myös 4p on paljon. Kertooko tämä että tehtävä on ollut vaikeampi kuin muut, tai tehtävänanto vaikeampi ymmärtää? Paikan taju, eli että työssä näkyy mistä paikasta työ kertoo, on tärkeää. Samoin se, että työstä näkyy, että paikasta on tehty ”oma”, ja että henkilökohtainen suhde näkyy.
